Tapaa TEOS-teosvälityksen taiteilija! TEOS kokoaa toukokuussa Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin laajan kattauksen nykytaidetta. Ennen tapahtumaa esittelemme teosvälitystä järjestävien liittojen jäsentaiteilijoita kurkistamalla heidän studioihinsa. Tällä kertaa vuorossa Valokuvataiteilijoiden liiton Martti Jämsä.
–
Näennäisen tavalliseen pihapiiriin kätkeytyy studio kahdessa osassa. Erään asuintalon pohjakerrosta nimittäin halkoo käytävä, jonka vastakkaisista päistä voi löytää arkistoinnille ja kehystykselle omistetun ateljeen sekä entiseen puistovahdin huoneeseen rakennetun pimiön. Ensimmäisen oven avatessa astutaan tunnelmalliseen työhuoneeseen, jonka arkistointilaatikoita ympäröivän pöydän ääreen istuutuu Martti Jämsä.
Jämsä on yli neljänkymmenen vuoden uran tehnyt taiteilija, jonka tuotanto on keskittynyt analogisiin valokuviin – filmille kuvattuihin kuviin, jotka vedostetaan mustavalkoisiksi valokuvateoksiksi pimiössä. Itseoppineena valokuvaajana hän on siirtynyt aluksi tekstin parista kuvareportaasiin ja lopulta kuvataiteen puolelle.
Jämsän aiheet vaihtelevat ympäristön ja välineen mukaan. Esimerkiksi suurella palkkikameralla syntyvät kuvat keskittyvät esineisiin, kun taas panoraamakamera soveltuu parhaiten maisemien tallentamiseen. Vieressä sijaitseva Keskuspuisto on esiintynyt aiheena jo useassa sarjassa. Työskentelyn metodina on tällöin toiminut kävely ja mukana on kamera, jonka silmä seuraa milloin pellon laitaa viettävää tietä tai kohdistuu yllä riippuviin paljaisiin oksiin.
Myös täysin abstraktit valokuvat ovat olleet yhä laajempana osana Martin repertuaaria, kuten Bokeh-julkaisuprojektin kautta julkaistussa Horizon-kirjassa (2025).
Toisen oven takana paljastuu näkymä pimiöön. Näkymää hallitsee tilan kattoa kohti kohoava suurennuskone ja seinän peittävä pino keltaisia Kodak-laatikoita. “Mulla on varmaan loppuelämäksi näitä papereita”, Jämsä kommentoi kokoelmaa.
Huoneen vasemman sivun vie allas, jossa punaiset ja valkoiset kehitysaltaat nojaavat toisiinsa vinoina riveinä. Näky on kuin alkemistin verstaalta: valokuvien vedostuksessa punaisessa suojavalossa on aina jotenkin taianomaista.
Analogiseen valokuvatyöskentelyyn – joka vaatii erityiset työtilat valoherkkien paperien sekä kemikaalien käsittelyyn – liittyy tietty käsityöläisyyden aspekti. Martti pitää koko prosessin kuvauksesta vedostamiseen ja aina kehystämiseen asti omissa hyppysissään. Materiaalin kanssa työskentely on keino prosessoida jatkuvasti kuvien aiheita, jolloin yksi sarja kasvaa toiseen ja työskentelytavat jalostuvat vuosien edetessä. Jokaisesta kuvasta tulee tekijän itsensä tarkoituksenmukainen jälki, kun teoksen joka vaiheeseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Näyttelyissä esitettävien valokuvakokonaisuuksien lisäksi erilaiset valokuvakirjat, kuvasalkut ja taiteilijakirjat ovat olleet jo pitkään osa Jämsän työskentelyä. Kirja on taiteen esitystapana kiinnostava. Se tarjoaa pääsyn taiteen pariin matalalla kynnyksellä ja usein suhteellisen edullisesti, ollen samalla kattava ja monimuotoinen keino kohdata valokuvia. Formaatti kannustaa kokeilemaan: haitarikirjat, portfoliokansiot ja sidotut kirjat kaikki näyttävät valokuvia muuttuvina sarjoina, yhdistelminä ja jatkumoina.
Teosvälitykseen valikoituneet kuvat odottavat jo paketissa Merikaapelihallia. Teokset on poimittu työhuoneen valokuva-arkistosta ja ne ovat peräisin eri kuvasarjoista vuosien varrelta. Hiljaiseen pihapiiriin kätkeytyvissä työpajoissa on varastoituneena jotain latenttia energiaa, joka tulee aina uudelleen esiin kuvia katsellessa. “Näinkin voi maailman nähdä.” Jämsä kertoo, kysyttäessä, mikä häntä kiehtoo taiteen kohtaamisessa. “Se voi auttaa näkemään maailman toisin tai toisessa valossa.”
Tutustu Martti Jämsän teoksiin lisää TEOS-teosvälitystapahtumassa toukokuussa!
