Tapaa TEOS-teosvälityksen taiteilija! TEOS kokoaa toukokuussa Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin laajan kattauksen nykytaidetta. Ennen tapahtumaa esittelemme teosvälitystä järjestävien liittojen jäsentaiteilijoita kurkistamalla heidän studioihinsa. Tällä kertaa vuorossa Suomen Taidegraafikoiden Suvi Sysi.
–
Leveitä ikkunoita reunustaa rivi huonekasveja. Niiden läpi siivilöityvä valo lipoo japaninpaperin liuskoja. Kiiltävän keramiikkauunin viereiseltä työtasolla lepää rivi valkoisia puupohjia, jotka odottavat työstämistä. Seuraavan työvaiheen tuloksia on jo esillä grafiikanprässin painoalustalla kuin tuoreena painosta tulleina.
Työhuoneellaan Helsingin Myllypurossa kuvataiteilija Suvi Sysi on aloittamassa uusia teoksia, joita voi löytää toukokuun teosvälityksestä. Japaninpaperille monotypialla painetuista kuultavista väripinnoista on muodostumassa geometrisia kollaaseja, joissa värit risteilevät ja limittyvät, liukuen sinisestä punaiseen ja keltaiseen.
Sysi on kuvataiteilija, jonka taiteellinen työskentely yhdistää taidegrafiikkaa ja kuvanveiston materiaaleja, kuten keramiikkaa ja puuta, tilaan levittäytyviksi installaatioiksi. Teosten merkitykset syntyvät aistimisen, materiaalin kanssa kosketuksessa olemisen ja kokeilun myötä. “Taiteen tekeminen mahdollistaa olemista ja ajattelua, joka ei ole sanallista, vaan aistimista ja tuntemista, jotain, mitä tässä ajassa ei tunnuta arvostettavan tarpeeksi”, hän kertoo työskentelystään.
Abstraktit teokset ilmentävät tilaa ja aikaa, ja niiden väreihin ja muotoihin liittyy oleellisesti kehollinen kokeminen. Niissä on havaittavissa käsin tekemisen hitaus ja tarkoituksenmukaisuus. Teokset tehdään usein oman kehon mittojen mukaan ja ne levittäytyvät tilaan tilateoksiksi. Muotojen rytmi sekä valoilla rajatut ja korostetut värit tekevät kohtaamisesta fyysisen kokemuksen.
Työhuoneella mittakaava on tällä hetkellä henkilökohtaisempi, “pään mittakaavassa”, mutta veistoksellisuuden ja tilallisuuden elementit kantavat myös pienempiin teoksiin. Näissä töissä vaikutelman luovat kehykset, joiden peilipintainen sisäpuoli levittää grafiikanvedoksen pitkälle omien ääriensä ulkopuolelle. Peilipinnasta voi myös nähdä vilauksia itsestään, jolloin myös oma keho tulee osaksi teoksen kokemista.
Teoksen ja tilan suhde on merkittävä. Usein osa taideteoksen luonteesta tulee esiin vasta sen sijoituspaikassa. Siinä missä Sysin suurempien teosten kokemus tiivistyy näyttelytilan valaistuksen ja teosten katselijan liikkeen myötä, myös kodin ympäristö vaikuttaa olennaisesti teoksen kokemiseen.
Koti on paikka, johon oma elämä ankkuroituu. Näin kotona oleva teos kytkeytyy oleellisesti arkeen ja sen jättämiin jälkiin – muistoihin, ihmisiin ja muihin tilassa oleviin teoksiin. Ympäristö on siis otollinen taiteen kokemiselle. “Onko intiimimpää paikkaa taiteelle kuin oma koti?” Sysi huomauttaakin osuvasti.
Kysyimme Suvilta hänen omasta kodistaan ja taidemaustaan. Alakerran asuintilojen seinäpinta-ala kun oli tehokkaasti täytetty grafiikalla ja piirustuksilla.
Suvin mukaan on tärkeää, että teos tuntuu. Hän on usein hankkinut teoksia, joissa – kuten hänen omissakin töissään – on havaittavissa taiteilijan läsnäolo. Niissä näkyy niiden parissa vietetty aika ja ajan tuoma arvokkuus, jotka tuntuvat taltioituvan teokseen ja ovat tunnistettavissa sitä katsellessa. Samalla on kiinnostavaa, kuinka teosten kautta voi nähdä kuvataiteilijan taiteellisen tekemisen suunnan ja teemojen kehittelyn sekä muuttuvien kiinnostusten jatkumon.
Suvin teokset tuntuvat keriytyvän auki hiljalleen, niiden muotojen ja värien luomilla merkityksillä on pitkä kaiku, ja ne muuntuvat maailman ja katsojan muuttuessa. Teosta ei tarvitse ymmärtää tai ratkaista heti – jo se, miltä asiat tuntuvat, on tärkeää ja merkityksellistä. Tai kuten Suvi kertoo: “Ei ole tietämättömyyttä, jos asialle ei ole sanoja … joskus merkityksiä voi löytyä vasta vuosien päästä.” Kiirekään ei ole, jos teos on osa jokaista elämän päivää ja siteen teokseen voi muodostaa omaan tahtiinsa.
Muodosta taidesuhteita teoksiin – nähdään toukokuussa Kaapelitehtaalla!
